Kosmonauttien päivä

Hyvää kosmonauttien päivää! Kyllä, 12. päivänä huhtikuuta vuonna 1961 Juri Gagarin kiersi maapallon ympäri Vostok-aluksella. Aurinko paistaa Tverissä pilvettömältä taivaalta ja lämpöasteita on sen verran, että ulkona tarkenee kevyellä takilla. Katujen todellinen kunto paljastuu lumikerroksen alta ja paikoittain kaduilla on varsin hankalaa kävellä kuoppien ja epätasaisuuksien takia. Lätäköt eivät enää matkaamista haittaa, sillä olen ottanut kumisaappaat vakituiseen käyttöön, kun talvisaappaat alkavat olla liian kuumat tuohon keliin. 

Jälleen yksi mainitsemistamme järvistä. Huomaa altaan syvyys.

 Eilen täällä asuntolalla vietettiin skotlantilaisten läksiäisjuhlia ja ihmisiä oli enemmän kuin aiemmissa pippaloissa. Käytössä oli kaksi asuntoa, joista toinen oli luonnollisesti meidän iso asuntomme, joten istuin suuren osan illasta evakossa omassa huoneessani suljetun oven takana kirjoittamassa analyysia Gogolin teoksesta ”Nenä”. Olin saanut homman hoidettua, kun pari kaveria ilmaantui tuomaan juomia turvaan tänne meikäläiseen asuttamaan residenssiin, sillä näissä pippaloissa on aiemmin tavattu sellaista ilmiötä kuin juomien varastaminen. Olen kuullut monta kertaa siitä, miten kyseisten kavereiden juomat vietiin, kun he jättivät pullot vartioimatta, mutta kyseessä on jälleen kulttuurierot. Suomalaiset osatavat tasan itselleen juomat ja juovat vain niitä, kun taas muut ostavat koko porukalle yhteisiä juomia, joista kaikki juovat. Tästä syystä juomia pidetään yleensä täällä säilössä jos osallistutaan pippaloihin. Surullistahan se on, kun skottitoverimme palaavat kotiin, mutta oli ilo saada heistä uusia tuttavuuksia!

Tänään kävimme jälleen ekskursiolla museossa. Kyseessä oli Saltykov-Sjtjedrinin museo, mutta emme menneet katsomaan kyseistä kirjailijaa käsittelevää kierrosta, vaan katsoimme esineitä ja pukuja kyseiseltä ajalta. Opas kannusti meitä myös leikkimään hieman sanaleikkejä. Paras osio museossa oli kuitenkin meidän ryhmällemme varattu teekestitys. Istuimme kaikki pitkän siististi katetun pöydän ääreen ja nautimme sitruunalla maustettua teetä ja teeleipinä konvehteja ja keksejä. Kuuntelin taustalla soivaa klassista musiikkia ja tunnistin ainakin Brahmsin ”Unkarilaisen tanssin” ja Vivaldin ”kesän”. Ei siitä puuttunut muuta kuin vanhanajan vaatteet käsin nyplättyine pitseineen ja tyllikerroksineen! Museossa oli myös todella hienoja värikkäitä tauluja, joista napsin muutaman otoksen.

Seurapiirineidot Paula ja Tiina

Tämä oli tauluista suosikkini. Veisin kotiini!

Tuo kello oli toimiva.

Nimihirviön kantaja itse.

Paluumatkalla kuvailimme hiukan katumaisemaa. Bongasin muutaman neitoperhosen matkalla ja sain yhden vangittua kuvaankin sen lekotellessa auringonpaisteessa eräällä seinällä. Käveleksimme kaduilla hetken  ennen kuin menimme tyttöjen kanssa kauppaan. Siellä oli minun ja yhden kaverini välillä pientä konfliktin poikasta, mutta uskoisin krapulan avittaneen asiaa. Minä en siis ollut krapulainen osapuoli, join tuskin lainkaan edellisenä iltana, kun en ollut erityisen sosiaalisella tuulella. Jos olisinkin päättänyt lähteä Zerkalo-nimiseen baariin, niin en luultavasti olisi päässyt kumppareissani sisään asti. Joka tapauksessa, en välitä kuunnella krapulaärtyilyjä etenkään, kun tila on itse hankittu. Olkoon nyt.

"Kevät tulee!" Venäläiset opiskelijat osaavat ainakin tämän lauseen suomen kielellä.

Itse museorakennus.

Trjohsvetsaja kävelykatu.

Hieno graffiti Studentsesky pereulokin varrella.

Huomenna tämä tyttö lähtee kuitenkin katselemaan Venäjää pikkuisen Tverin ulkopuolelle hieman isompaan kaupunkiin, nimittäin Moskovaan! EN ole koskaan käynyt siellä vielä, mutta olen todella innoissani. Haluan nähdä nähtävyyksiä, mutta tarkoituksemme on piipahtaa myös Moskovan Stockmannin hulluilla päivillä. En ole koskaan käynyt edes Suomessa hulluilla päivillä, joten tästä tule luultavasti kokemus yksinään. Matka Tveristä Moskovaan kestää suunnilleen 2,5 tuntia, mutta ainakaan junamatka elektristkalla ei maksa juuri mitään, etenkin kun meillä on opiskelijakortit takaamassa alennuksen.